Urjalan kunta 150 vuotta

Time 2022-10-08 08:44:14

Web Name: Urjalan kunta 150 vuotta

WebSite: http://www.urjala150.fi

ID:344501

Keywords:

kunta,Urjalan,vuotta

Description:

Meidän Urjala 150 vuotta

Koti Pohjantähden alla

#meidänurjala

<

>

2018

Urjala täyttää kuntana 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Urjalan visuaalinen ilme päivitetään. Logon muotokieli on vahvaa ja juurevaa – siinä on häivähdys Väinö Linnan perintöä ja kevään vihreyttä, joka tuo ilmeeseen lupauksen tulevaisuudesta.

2010-luku

Vuonna 2017 valmistuu uusi yhtenäiskoulu ja se kokoaa oppilaat kirkonkylän moderniin koulukeskukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa keskitytään erityisesti oppilaiden ergonomiaan ja tilojen monikäyttöisyyteen.

2000-luku

Kirkonkylän kuuluisa torialue saa piristysruiskeen, kun K-Supermarket Mari uudistetaan perusteellisesti vuonna 2009. Kauppias Mari Korpikaivo on kauppias jo neljässä polvessa ja pitää yllä kirkonkylän vetovoimaisuutta.

1990-luku

Urjalan urheilukenttä uudistuu ja se vihitään juhlallisesti käyttöön. Paikalla on muun muassa keihäänheittäjä Seppo Räty.

1980-luku

Autourheilu kukoistaa Urjalassa: Honkolan Kartanolta vuokrataan kilpailurata-alue, joka kunnostetaan talkoilla käyttökuntoon. Avajaiskilpailuna on JM-liigan osakilpailu kesällä 1983.

1970-luku

Väinö Linnan seura perustetaan vuonna 1977 ja samana vuonna seura järjestää ensimmäisen kerran Pentinkulman päivät. Heti seuraavana vuonna perustetaan Väinö Linnan reitti, joka johdattaa lukijat Täällä Pohjantähden alla -trilogian maisemiin Urjalassa.

1960-luku

Nuutajärven lasitehtaan taiteellinen johtaja Kaj Franck (1911-1989) vaikuttaa merkittävästi nuutajärveläisen ja suomalaisen lasitaiteen kehittymiseen. Hän luo filigraanilasille uuden muotokielen 1960-luvulla. Vuonna 1967 julkaistaan Urjalan taikayö kappale, josta tulee suuri hitti. Kappaleen sanoitus kuvaa Urjalan maalaisromanttista maisemaa ja elämää. (kuvassa Luna-kulho, Kaj Frank, Nuutajärvi)

1950-luku

Urjalan vaakuna suunnitellaan: siinä on punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki. Risti kuvaa esi-isien maallisen ja hengellisen viljelyn tuloksia. Vaakunan suunnittelija on Toivo Vuorela.

1940-luku

Vuonna 1947 Kunnallistalo siirtyy Urjalan Talonpoikaissäätiön omistukseen ja se nimetään Säätiötaloksi.

1930-luku

Urjalan ensimmäiset kolme kansallispukua valmistuvat vuonna 1933. Urjalankylän kotiteollisuuskoulun opettajana Tyyne Yntälä käyttää lähtökohtana Regina Peltosen vällynpäällistä. Kangas on myöhemmin saatu Kansallismuseon kokoelmiin nk. Kolkan muorin hameena.

1920-luku

Urjalan tunnetuin asukas Väinö Linna syntyy Urjalaan ja viettää täällä elämänsä ensimmäiset vuodet aina aikuisikään asti. Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogiansa hän julkaisee vuosina 1959–1962. Teoksen elinvoima, sen inhimillisyys ja yhteiskunnallinen vaikutus ovat poikkeuksellisen suuria.

1910-luku

Sisällissota ravistelee Urjalaa vuonna 1918. Urjalan Furuhjelmin veljesten murhaaminen herättää pahaa verta ja on inspiraation lähde myös kirjailija Väinö Linnalle.

1900-luku

Urjalan aseman koulu aloittaa toimintansa vuonna 1900.

1890-luku

Kansakoulu aloittaa toimintansa Honkolan kylässä lokakuussa 1892. Koulun perustamista tukee Honkolan kartanon isäntä, amiraali Hampus Furuhjelm. Hän lahjoittaa koululle tontin ja hirret sekä antaa käyttöön työvoimaa. Koulu toimii jatkuvasti aina vuoteen 1989 saakka, jolloin sen päärakennus palaa.

1880-luku

Urjalan on aikaansa edellä ja palkkaa kuntaan oman rokottajan vuonna 1880. Rokottajan palkkaaminen kuntaan tuli pakolliseksi vasta vuonna 1883.

1870-luku

Urjalan läpi kulkeva junarata avautuu liikenteelle vuonna 1876. Etenkin liike-elämässä toimivat asukkaat kokevat monenlaista hyötyä rautatiestä.

1868

Urjalan kunta perustetaan 13. syyskuuta 1868.

2018

2010

2000

1990

1980

1970

1960

1950

1940

1930

1920

1910

1900

1890

1880

1870

1868

Kuntahistorian 15 vuosikymmentä

Juhlavuoden päätapahtumat

Urjala 150 & Nuutajärvi 225

– juhlavuoden avajaiset

sunnuntaina 25. helmikuuta

Paikka: Nuutajärven lasikylä

Juhlavuoden avajaistapahtumassa on ohjelmaa koko perheelle. Tervetuloa avaamaan juhlavuosi yhdessä. Vuonna 2018 kuntamme on ollut olemassa 150 vuotta ja samana vuonna Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva lasipruuki, Nuutajärven lasikylä täyttää 225 vuotta. Tutustu ohjelmaan tästä.

Kyläkierrokset Urjalan kyliin 28.5.-18.6.

Juhlavuoden kunniaksi järjestämme poikkeuksellisen laajan mahdollisuuden tutustua Urjalan kyliin neljällä eri retkellä, jotka suuntautuvat neljään eri ilmansuuntaan. Opastetun linja-autokierroksen juontavat Urjalan seudun matkaoppaat. Seuraa ilmoittelua ja varaa paikkasi ajoissa, tämä tilaisuus ei välttämättä toistu! Järjestäjänä: Urjalan kunta, Urjalan seudun matkaoppaat ja Urjala-Seura.

Varstajaiset

perjantaina 29. kesäkuuta

Paikka: Lahma-Trans, piha-alue

Markkinatunnelmaa ja nimekkäitä esiintyjiä on tarjolla Urjalan yrittäjien järjestämällä iltatorilla. Pääsylipulla pääset katsomaan, kun Mustat Enkelit, Neljän Suora ja Jean S. esiintyvät. Tätä kesätapahtumaa ei kannata jättää väliin! Lisätietoja www.varstajaiset.fi.

Pentinkulman päivät

Pentinkulman päivät on valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma, joka järjestetään heinä-elokuun vaihteessa Urjalassa, noin 50 km Tampereelta etelään. Tapahtumaan osallistuu vuosittain pari tuhatta kävijää. Pentinkulman päiviä on järjestetty vuodesta 1978 alkaen kirjailija Väinö Linnan synnyinpitäjässä, Täällä Pohjantähden alla -trilogian idyllisissä maalaismaisemissa. Tapahtuman on perustanut Väinö Linnan seura ry, ja nykyisin se järjestetään yhteistyössä Urjalan kunnan kanssa. Vuoden 2018 teema on sovinto ja eheytyminen.

Urjala 150 -piknik

lauantaina 25. elokuuta klo 14–17

Paikka: Urjalan urheilukenttä

(varataan oikeudet aika- ja paikkamuutoksiin)

Järjestäjä: Urjalan kunta

Urjalan juhlavuosi huipentuu juhlien juhlaan eli Urjala 150 –piknikiin, eli ”hämäläisten vappuun” elokuussa. Nopeimmille on tarjolla paikka pöydän ääressä, mutta urheilukentän nurmikentälle voi levittää oman vilttinsä ja nautiskella piknik-eväitä yhdessä ystävien kanssa. Paikalla jaetaan myös Urjala-ilmapalloja. Pimenevään syysiltaan voi tuoda led-lyhtyjä ja järjestää omaa ohjelmaa. Tapahtumaan liittyviä ohjelmavinkkejä jaetaan lähempänä ja tavoitteena on saada paikalle joka 10. kuntalainen eli n. 500 henkilöä. Tehdään tästä Pirkanmaan suurin piknik!

Syntymäpäiväkonsertti: Petri Laaksonen esiintyy Urjalan kirkossa

Torstaina 13. syyskuuta klo 19 Urjalan kirkossa

(varataan oikeudet aika- ja paikkamuutoksiin)

Järjestäjä: Urjalan kunta

Mikä kappale sopisikaan paremmin juhlistamaan 150-vuotiasta Urjalaa, kuin ”Täällä Pohjantähden alla”? Tämän ja monta muuta kaunista ja tunnelmallista kappaletta kuulemme, kun Petri Laaksonen saapuu esiintymään Urjalan virallisena syntymäpäivänä. Juhlakonsertti pidetään Urjalan kirkossa. Ilmaislippuja jaetaan vain urjalalaisille, ohjeet lippujen hakemiseen ilmoitetaan myöhemmin.

29.7.–5.8.2018

Paikka: useita paikkoja, ks. ohjelma

www.pentinkulmanpaivat.fi

Juhlavuoden päätösjuhla – Uniikki lasipallo juhlavuonna syntyneille

torstainan 24. tammikuuta 2019

Paikka: Urjalan yhtenäiskoulu

Järjestäjä: Urjalan kunta

Juhlavuosi huipentuu Urjalan kunnan lahjoittaessa jokaiselle juhlavuonna syntyneelle vauvalle oman uniikin Nuutajärvellä puhalletun lasipallon. Kutsuvierastapahtuma kruunaa juhlavuoden ja päättää juhlallisuudet tilaisuudella, jota uskallamme kutsua juhlavuoden ainoaksi viralliseksi ”pönötysjuhlaksi”, jossa pääosassa ovat lähes 1-vuotiaat, juuri kävelemään oppineet taaperot sekä sylissä viihtyvät vastasyntyneet kuntamme asukkaat. Juhlaan odotetaan osallistumaan 35 uutta urjalalaista vauvaa vanhempineen.

“Kun ihmiset elävät syrjäisessä metsätorpassa

ja puuhaavat aamusta iltaan toimeentulonsa eteen,

he eivät paljonkaan ehdi irtaantua arkisista mielialoistaan.”

– Väinö Linna

Koti Pohjantähden alla

Urjala (alunperin Urdiala) on hieman vajaan 5000 asukkaan kunta, joka on perustettu vuonna 1868. Urjalan nykyinen kirkonkylä on saanut alkunsa 1800-luvulla, jolloin Laukeelan kylään rakennettiin kirkko. Kunnassa on ollut vahva käsityöperinne kautta sen historian. Käsityöammatteja ovat edustaneet muun muassa lasinpuhaltajat, puusepät sekä korien, mattojen ja Urjala-mallisten keinutuolien valmistajat. Urjalassa sijaitsee maan vanhin yhä toiminnassa oleva lasipruuki, Nuutajärven lasikylä. Urjalan tunnetuimpia asukkaita on ollut Väinö Linna, jonka Täällä Pohjantähden alla -trilogia kuvaa osuvasti urjalalaista elämäntapaa ja kieltä, jota eri sukupolvet vuosi toisensa jälkeen tulkitsevat omalla tavallaan.

“Olen aina asunut korvessa, enkä pelkää mitään.

Täältä löytyy kaikki.”

– Elli Rajala

Asukastarinat

Kuka: Elli Rajala

Ikä: 20

Asuinpaikka: Välkkilä

Asumismuoto: omakotitalo

“Olen aina asunut korvessa,

enkä pelkää mitään.

Täältä löytyy kaikki.”

– Elli Rajala

“Asun kissojen kanssa keskellä ei mitään”

– Elli arvostaa omaa rauhaa ja auringonlaskuja

Paljasjalkainen urjalalainen Elli Rajala (20) yllätti lähipiirinsä hankkimalla omakotitalon keskeltä ei mitään eli Urjalan Välkkilästä. Juhannuksena 2017 omaan taloon muuttanut Elli kertoo, ettei pelkää pimeää ja rakastaa omaa rauhaa – sekä auringonlaskuja.

Olohuoneen ikkunasta piirtyy maisema Kokkojärvestä, jonka ympärille on noussut mökkejä toinen toisensa perään. Elli tituleeraa itseään humoristisesti kissanaiseksi ja liukastelee liukkaalla rinnetontillaan, mutta sanoo elävänsä unelmaansa. Koko ikänsä Urjalassa asunut nuori nainen kertoo, että omaa kotia pohtiessa hänellä oli tasan kaksi vaihtoehtoa: “joko lähden jonnekin tosi kauas tai sitten jään tänne” – Urjalasta löytyi kuitenkin työpaikka, joka sai jäämään.

“Äiti aina opetti, ettei kannata mennä vuokralle, vaan ostaa oma. Katselin joitakin rivareita, mutta kylältä ei löytynyt sopivaa”, kertoo Elli ja muistelee, että oma äiti bongasi ilmoituksen talosta, josta lopulta tuli Ellin uusi koti. 140 neliön talo vastasi nuoren naisen unelmaa, mutta jotain kuitenkin puuttui – nimittäin seura. Niinpä Elli päätti ostaa talon lisäksi kaksi kissanpentua jakamaan neliöt kanssaan.

“Olen aina asunut korvessa, enkä pelkää mitään. Täältä löytyy kaikki, mitä ihminen tarvitsee ja koulukavereistakin osa on jäänyt Urjalaan.”

Elli myöntää, että on juurtunut pysyvästi Urjalaan talon hankinnan myötä ja nauttii elämästä Urjalassa: on työ ja oma rauha omassa kodissa.

Opettelua omassa talossa asuminen kuitenkin vaatii. Toimelias nainen on harrastanut urheilua koko elämänsä, mutta uutena harrastuksena päätti kokeilla myös perunan viljelyä. Se sujui hyvin siihen asti, kunnes tuli noston aika.

“Siellä ne perunat on edelleen maassa”, kertoo Elli hymyssä suin haastatteluhetkellä tammikuussa.

Kuka: Heidi Sinda

Ikä: 45

Asuinpaikka: Urjalankylä

Asumismuoto: Hevostila

“Maaseudulla on tallella inhimillisyys.”

– Heidi Sinda

“Olen aina ollut henkisesti urjalalainen”

– Heidi rakensi hevosilla elämäntyönsä Urjalaan

Heidi Sinda oli nuori opiskelija Tammmelan Mustialan maatalousoppilaitoksessa, kun harrastus ja työ vetivät Urjalaan. Urjalassa oli maata ja mökki, mutta Heidin käsistä sinne syntyi hevostila, joka on vuosien työn tuloksena kasvanut merkittäväksi ja arvostetuksi talliksi. Nyt vuosien jälkeen Heidi tietää, että hevosten tuominen Helsingistä Urjalaan oli oikea päätös.

Sanotaan, että suomalainen nainen on sitkeä ja sitä on myös Heidi. Hevostilan rakentaminen on rankkaa työtä, jossa ei kelloa eikä kukkaroa katsota. Vuonna 1996 Heidi päätti ottaa suvun maat haltuun omalla tavallaan. Maatalousopinnot olivat juuri alkaneet Tammelassa ja rakas hevosharrastus oli moottorina tilan jatkamiselle. Alkuun hanke herätti epäilyksiä, mutta kahdessa vuosikymmenessä hän sai kovalla työllä paljon aikaan. Hessi-Tallin nimeä kantava yritys houkuttelee kävijöitä läheltä ja kaukaa: hevoset toivat vetovoimaa Urjalaan.

Heidi tietää, että oma elämäntyö on lisännyt myös kunnan vetovoimaisuutta, mutta se on tullut pitkän työn tuloksena. Tila on vaatinut liki 18-tuntisia työpäiviä, mutta tahtia piti keventää, kun perheeseen syntyi kaksoset. Nyt 8-vuotiaat sisarukset ovat mukana työssä, joka on ollut Heidille aina elämäntapa – tapaa elää ja tehdä työtä. Poika ajaa valjakolla ja tyttö harrastaa vikellystä eli eräänlaista voimistelua hevosilla.

Heidi iloitsee, että kunta panostaa lapsiin ja että inhimillisyys on säilynyt muutoksen matkassa.

“Maaseudulla on tallella inhimillisyys, naapureiden kanssa on yya-sopimus eli kaikenlaista apua annetaan puolin ja toisin.”

Maalla on mukavaa -sanonta on saanut Heidin elämässä toisen merkityksen:

“Vaikka on elämä täällä mukavaa, se vaatii työtä. Ei tila olisi olemassa ilman kovaa työtä.”

Kuka: Jatta Kannisto

Ikä: 42

Asuinpaikka: Kokonkylä

Asumismuoto: Omakotitalo

“Mihinkä sitä enää

täältä lähtisi.”

– Jatta Kannisto

“Mihinkä sitä enää täältä lähtisi”

– Jatta tuli Urjalaan miehen perässä

Jatta Kannisto (42) kertoo elävänsä omaa unelmaansa. Vuonna 2014 omakotitalon Kokonkylään rakentanut Jatta elää vilkasta lapsiperheen elämää Urjalassa. Miehen mummulan paikalle rakennettu talo pitää juuret tiukasti Urjalassa, eikä perhe enää lähtisi Urjalasta mihinkään.

Jatalle muutto Urjalaan tuli ajankohtaiseksi vuonna 2011, kun kyliltä löytyi mies. Pariskunta asui aluksi yhdessä kirkonkylällä, mutta kun perheeseen oli tulossa ensimmäinen lapsi, oman talon rakentaminen oli luonteva jatko elämälle Urjalassa. Perheeseen kuuluu jo kaksi poikaa, 3- ja 5-vuotiaat velikullat.

Perhe nauttii Kokonkylän maisemista talossa, joka on Jatan omien sanojensa mukaan aivan tavallinen, jossa ei ole mitään ihmeellisyyksiä. Metsän laitaan rakennetusta talosta on lähimpään naapuriin puoli kilometriä, joten omassa rauhassa perhe saa olla, kuten haluavatkin. Lapset elävät maalaiselämää vanhempiensa jalanjäljissä: metsästävät ja leikkivät isolla pihalla.

“Jos suosittelisin Urjalaa kaverille, niin puhuisin rauhallisuuden, maalaismaiseman ja koulun puolesta”, tuumii Jatta. Urjalaan on rakennettu uusi yhtenäiskoulu, joka kertoo kunnan halusta panostaa nimenomaan lapsiperheisiin. Jatta onkin tyytyväinen Urjalan palveluihin lapsiperheen näkökulmasta vaikka asiointi suuntautuukin usein käytännön syistä Forssaan, jossa molemmat vanhemmat työskentelevät.

Kanniston perhettä ei kuitenkaan tarvitse enää houkutella Urjalaan, sillä perhe on tullut jäädäkseen. Jatalla on sukulaisia ainakin kymmenessä eri taloudessa ympäri Urjalaa ja miehen vanhemmat asuvat niinikään Urjalassa.

“Mihinkä sitä täältä lähtisi”, kuittaa Jatta ja lähettää haastattelun jälkeen maiseman kotinsa ikkunasta. Se on henkeäsalpaavan kaunis auringonlasku.

Kuka: Juhani Heikkilä

Ikä: 72

Asuinpaikka: Mikkolankangas

Asumismuoto: omakotitalo

“En haaveillut koskaan

kaupunkiin muuttamisesta.”

– Juhani Heikkilä

“En haaveillut koskaan kaupunkiin muuttamisesta”

– Juhani on asunut yli 40 vuotta Urjalassa

Juhani Heikkilä muutti Urjalaan vuonna 1975. Lapsuutensa Kalvolassa viettänyt Juhani ei koskaan haaveillut kaupungissa asumisesta, mutta päätyi Urjalaan, joka oli tullut tutuksi vain läpikulkupaikkana.

Nuori opettaja ei arvannut edes itse, että Urjalasta tulee pysyvästi hänen kotikuntansa, johon asetutaan pysyvästi ja rakennetaan omakotitalo. Koko työuransa Urjalassa tehnyt Juhani nauttii nyt eläkepäivistä omakotitalossa, jonka hän vaimonsa kanssa rakennutti Mikkolankankaalle vuosina 1977–1978.

“Silloin oli pulaa pätevistä opettajista. Sain useamman työtarjouksen, mutta päätin tulla Urjalaan. Sijainti oli sopivan matkan päässä kotoa. Se oli järki päätös. Urjala oli minulle outo paikka: olin vain kulkenut ohi. Tähän tultiin Kalvolan syrjäkylältä linja-autolla ja matkaa jatkettiin junalla Urjalasta Turkuun.”

Juhani on ehtinyt asua kolmessa eri asunnossa Urjalassa. Oman kodin rakentamiseen ei mennyt aivan kolmea vuotta siitä, kun hän ensimmäisen kerran tuli kuntaan.

Mikkolankankaan alueen Juhani valitsi vaimonsa kanssa käytännön syistä: sopivia taloja ei löytynyt muualta, joten pariskunta päätti rakennuttaa sellaisen talon, joka olisi oman näköinen ja tuntuinen sekä lähellä koulua.

“Paikat ovat muuttuneet, mutta koska olen itsekin korvesta kotoisin, en kaipaa kaupunkiin. Täällä on edelleen hyvät palvelut lapsiperheille ja senioreille. On liikuntaa ja tiloja, leikkipuistoja ja aktiivinen kylätoimikunta, joka järjestää tapahtumia ja pitää yllä reittejä.”

Nyt eläkkeellä ollessaan Juhani kaipaa ainoastaan parempia kulkuyhteyksiä. Junakaan ei enää pysähdy Urjalassa, mutta laduista pidetään hyvää huolta. Vapaaherran aika meneekin tänä päivänä lenkkeilyyn, hiihtoon, lukemiseen ja sudokujen täyttämiseen. Hän iloitsee eläkeläisten omasta kuntosalivuorosta kirkonkylällä ja palaa viettämään leppoisaa pakkaspäivää haastattelun jälkeen.

Elli Rajala

Heidi Sinda

Jatta Kannisto

Juhani Heikkilä

“Kevättalven päivät syntyivät aamuistaan

ja sammuivat iltoihinsa niin kuin runot,

kirkkaina säteilevinä ja kuulakkaina.”

– Väinö Linna

Medialle

Lataa juhlavuoden tunnukset

Haastattelupyynnöt

Satu Sarin, elinkeinoasiamies

040 335 6096

satu.sarin@urjala.fi

“Naurettiin, koska oli kuutamo, eikä oltu yksin.”

– Väinö Linna

Historia

Urjalan tarina

Tapahtumat

Asukastarinat

Medialle

Yhteys

Urjalan kunnan sivut

Yhteystiedot

Urjalan kunta,

Tampereetie 6,

PL 33, 31761 URJALA

03 56 91 110

urjalan.kunta@urjala.fi

Urjala somessa

@urjalankuntavirallinen

#meidänurjala

#urjalankunta

#urjala150

Facebook

© 2019 Urjalan kunta

Web Design: Meridesign & Marketing

TAGS:kunta Urjalan vuotta

<<< Thank you for your visit >>>

Hot Websites